Oikeaan työenergiaan ja parempaan jaksamiseen

 

 
 
 

Luentoja, opintojaksoja ja kursseja työn tuottavuuden ja työssä jaksamisen lisäämiseksi
 
  Kursseja voi järjestää myös kurssit-sivun kurssiaiheista.

1. Itsetuntemuksen merkitys työinnostuksen ylläpitämisessä ja työssä jaksamisessa.

Tavoite: Auttaa oivaltamaan oma tilanne ja ymmärtämään itsetuntemuksen merkitys työsuoritusten parantamisessa
Sisältö: Lyhyt itsetuntemusharjoitus
Luento itsetuntemuksesta ja itsetunnosta
keskustelua elämäinnosta, työstä, huolehtimisesta ja "ihastusenergian" merkityksestä
Voidaan toteuttaa 1-3 tunnin keskusteluluentoina tai 4-8 tunnin opintojaksona
 
 

2. Työssä viihtyminen ja halu elää hyvä elämä

Tavoite: Auttaa tunnistamaan oma elämäntarina ja ymmärtämään mielenrauhan merkitys sekä oppia antamaan työrauha itselle ja muille.
Sisältö: Lyhyt harjoitus oman elämäntarinan tunnistamiseksi
Luento aiheena "Elämäntarinan eheys on mielenrauhaa"
keskustelua elämän syvimmistä tunnoista ja ihmisen halusta elää hyvä elämä,
keskusteluluento aiheesta miten voin elää hyvää elämää työn kautta
Voidaan toteuttaa 1-3 tunnin keskusteluluentoina tai 4-8 tunnin opintojaksona
 
 

3. Työssä jaksaminen

Tavoite: Auttaa tunnistamaan oma jaksamisen tilanne ja oppia keinoja parempaan työenergiaan
Sisältö: Luento työenergiasta ja jaksamisesta
Harjoitus oman työenergian tunnistamiseksi
keskustelua elämän syvimmistä tunnoista ja ihmisen halusta elää hyvä elämä,
keskusteluluento aiheesta miten voin elää hyvää elämää työn kautta
joko 4-8 tunnin opintojaksona tai yli 8 tuntia kestävinä kursseina Pitempään kurssiin sisältyy mahdollisuus harjoitteluun ja opetuksen sijoittamiseen useampaan jaksoon, jolloin voidaan syventää opintosisältöjä ja seurata opittuja asioita soveltamista käytännön työhön.
 
 

4. Mielenrauha, elämäntarina ja oma työenergia

Tavoite: Auttaa ymmärtämään mielenrauhan ja itsetuntemuksen merkitys ja oppia tekemään työtä oikealla energialla
Sisältö:
- Itsetuntemusharjoitus, oman elämäntarinan tunnistaminen
- Luento mielenrauhan ja itsetuntemuksen merkityksestä
- Oman työenergian tunnistaminen testin avulla
- keskusteluluento: Oman elämäntarinan eheyttäminen ja mielenrauhan saavuttaminen
- ohjeet itsenäiseen jatkotyöskentelyyn
joko 4-8 tunnin opintojaksona tai yli 8 tuntia kestävinä kursseina Pitempään kurssiin sisältyy mahdollisuus harjoitteluun ja opetuksen sijoittamiseen useampaan jaksoon, jolloin voidaan syventää opintosisältöjä ja seurata opittuja asioita soveltamista käytännön työhön.
 
 

Luennoitsijana ja kouluttajana yht. tri Olavi Moilanen

Olavi Moilanen on freelance kouluttaja.
Hän on syntynyt Suomussalmella v. 1945 ja suorittanut yhteiskuntatieteen tohtorin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa 1987. Väitöskirja käsitteli ihmisen minäkuvan muutosta. Ihmisen olemista, halua löytää hyvä elämä tutkittiin siinä uskonnon ja sairauksien kautta. hänellä on
-yli 25 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta sekä opetus- että johtotehtävistä,
-yli 20 vuoden kokemus itsetuntemus- ja luovuuskoulutuksesta
-useiden vuosien kokemus itsetuntemusjaksojen pitämisestä johtamiskoulutuksessa ja yrittäjyyskursseilla
- useiden vuosien kokemus työssäjaksamiskoulutuksesta
- hyvät terapeuttiset taidot.
Lisäksi hän on julkaissut useita kirjoja unien, sairauksien, satujen ja tarinoiden merkityksestä. Viimeisin kirja on unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas, nimeltään 'Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa. Häneltä ilmestyy pian kirja myös rakkaudesta.
 
 

Kustannukset

Lyhyet alle 2 tunnin opintojaksot 90 € /tunti
3- 4 tunnin opintojaksot 75 € /tunti
5- 8 tunnin opintojaksot 55 € / tunti
yli 8 tunnin opintojaksot 40 €/ tunti
yhtiö laskuttaa opetuksen, jolloin hintaan tulee lisäksi 22 prosentin alv. Opetuksen ostaja vapautuu tällä menettelyllä vero-, sostu- yms. kuluista. Matkakustannukset sopimuksen mukaan.
 
 

ITSETUNTEMUS JA OIKEA TYÖENERGIA OVAT AVAIN PAREMPAAN TYÖSUORITUKSEEN JA TYÖSSÄ JAKSAMISEEN

Ihminen pystyy kiireen ja suurenkin työpaineen keskellä hyviin työsuorituksiin ja säilyttämään mielenrauhansa, jos hän kokee elävänsä "hyvää elämää", kykenee säilyttämään olemisvarmuutensa ja tuntee kykynsä ja heikkoutensa. Näiden saavuttamisessa on kolme tärkeää seikkaa:

1. Itsetuntemus ja varmuus olemisesta
2. Oikean työenergian ja avoimen ilmapiirin luominen
3. Mahdollisuus tai kyky kytkeä työ osaksi hyvää elämäntarinaa

ITSETUNTEMUS JA VARMUUS OLEMISESTA

Itsetuntemus tarkoittaa omien hyvien ja huonojen puolien rehellistä tiedostamista ja tunnustamista. Tällöin ihminen osaa käyttää kykyjään ja lahjojaan eikä turhauta itseään sellaisilla asioilla, joissa hänen taitonsa ovat huonommat. Tämä mahdollistaa tehtävien oikean jakamisen ja jokaisen erityiskykyjen käyttöönottamisen. Lisäksi avoin tietoisuus omista ja muiden heikkouksista mahdollistaa sen, että ei turhaan loukata tosia. Avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin sisällä jokainen kykenee ottamaan vastaan loukkaantumatta työhönsä liittyvää arviointia.
Itsetuntemus on paljon tärkeämpää kuin ns. "hyvä itsetunto", josta nyt paljon puhutaan. Monen itsetunto ei ole itsensä tuntemista, vaan kuviteltuja ja/tai sisäistettyjä toisten asenteita. Usein se on kiitoksilla saatua tai huomiolla ja palautteella kerjättyä ylemmyydentunnetta. Kun tuo tunne ei perustu omaan todelliseen työsuoritukseen ja kokemukseen osaamisesta ja kyvyistä, jäämme täysin toisten palautteen armoille. Tällöin olemme hyvin herkästi loukkaantuvia. Moni menettää pienestäkin arvioinnista malttinsa ja voi käyttäytyä jopa aggressiivisesti vastoinkäymisen edessä.
Olemisen varmuutta kehittää eniten se, että ihminen saa kertoa omista tuntemuksistaan. Tähän tarvitaan turvallinen ilmapiiri. Jaksamiskoulutuksessa haastan ihmiset tähän puhumiseen. Suurin osa ihmisen olemisesta on tietoisuuden ulkopuolella. Perustaidot ovat ns. hiljaista tietoa ja tunnetaitoja. Lapsuudesta lähtien ihminen oppii olemaan erilaisissa tilanteissa ja tunneympäristöissä. Nämä taidot ovat ruumiillisen olemisen taitoja; kykyjä selvitä esim. työkiireiden keskellä, moitteiden alaisena, loukattuna, jännityksien ja pelkojen keskellä. Eri ihmisten selviytymiskeinot edellä kuvatun tyyppisissä tilanteissa ovat erilaiset. Hyvin harva on tietoinen näistä tunnoistaan. Havaitsemme vain yllättäen olevamme väsyneitä, kärttyisiä tai kiukkuisia. Näihin kullekin ominaisiin reagointimalleihin ei voi nopealla aikataululla paljoakaan vaikuttaa, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.
Olennainen perusta näille selviytymismalleille muodostuu lapsuuden perhetilanteissa. Tätä varten olen kehittänyt testin, joka paljastaa kullekin ominaisia tapoja toimia eri tilanteissa. Testin avulla tietoisuus itsestä lisääntyy pohtimalla lapsuuden perhesuhteita. Tämä on varmaankin yksi tehokkaimmista tavoista tulla tietoiseksi niistä piilotajuisista toimintamalleista, joilla ihminen toimii nykyisenkin elämän arjessa. Tarkoitus ei ole jäädä pohtimaan lapsuuden traumoja, vaan tiedostaa ne olemisen mallit ja kuviot lapsuudesta, joissa ihminen "ohjelmoituu" toimimaan tietyillä tavoilla. Kehittämäni testi on osoittautunut hyväksi myös johtamiskoulutuksessa. Se paljastaa noin puolen tunnin työllä saman, johon on aikaisemmin päästy monien kyselyjen ja alaisten haastattelujen kautta. Johtajat voivat testin avulla tunnistaa johtamistaitonsa keskeisen luonteen ja johtamisongelmansa. Johtaja kuten muutkin viestittävät paljon enemmän asioita ilmeillään, asennoillaan, eleillään tavoillaan, kuin puheellaan. Tuon piiloviestinnän tunnistaminen ja tietoiseksi tekeminen helpottaa luonnollisesti johtamista. Useat johtajat valittavat, miksi heidän sanomansa ei mene perille tai miksi opastukseen loukkaannutaan. Syynä on lähes aina piiloviestintä, jolla hän tahtomattaan loukkaa alaisiaan.

OIKEAN TYÖENERGIAN JA AVOIMEN ILMAPIIRIN LUOMINEN

Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Oikean työenergian löytäminen tarkoittaa kullekin yksilölle ominaisten kykyjen ja taitojen käyttöä siinä asemassa ja tilanteessa, jossa hän kulloinkin työskentelee. Oikean työenergian perusta on ihastumisessa asoihin ja asiakkaisiin. Se on lumoutunutta leikkivää tekemistä ja uuden löytämistä sekä avoimuutta ja ystävällisyyttä suhteessa työyhteisön muihin jäseniin.
Useimmat tekevät työnsä samalla kilpailumielialalla, joilla he kilpailivat lapsena vanhempiensa suosiosta. Siihen kuului lapselle tyypillinen itsekorostus ja vanhemmille mieliksi oleminen. Työyhteisössä tällainen tapa ei toimi. Lapsuudessa tuohon kilpailuun liittyi taistelu omista oikeuksista siskojen ja veljien kanssa ja toisten moittiminen tai alaspainaminen. Tämän lapsuuden asenteensa lähes kaikki siirtävät työkaverisuhteisiin. Työilmapiiristä tulee tällöin salailevaa, kyräilevää, toisten selän takana puhumista, johtajan suosion kalastamista ja muita vastaavia tapoja toimia.
Lapsuuden kasvutilanteista on peräisin myös tarve suoriutua, piilottaa heikkoudet ja pyrkimys olla hyvä toisten silmissä. Tämä estää olemasta avoin ja luova. Tällainen työasenne vahingoittaa erityisesti kykyä toimia yhteistyössä toisten kanssa sillä tavalla että kaikki kyvyt ja taidot ja uudet ideat tulevat yhteiseen käyttöön. Kun ei tarvitse pelätä oman aseman menettämistä ja johtajan suosiosta kilpailevia työkavereita ei tarvitse myöskään salata ideoitaan ja keksintöjään. Tällöin uskaltaa esittää myös hulluja ideoita, joista usein syntyy uusia keksintöjä. Kun vapautuu toisten arvostelun peloista voi tehdä työtä kuin leikkivä lapsi, täydellisen keskittyneenä ja ihastuneena kuhunkin tehtävään.
Edellä kuvattu testi auttaa tunnistamaan, millaisen toimintamallin itsekukin on saanut lapsuudestaan. Testin pohjalta voidaan myös herättää keskustelu siitä, mitkä asiat ja millaiset toimintamallit saavat itse kunkin meistä ihastumaan, innostumaan ja toimimaan vapautuneella energialla.
Puhuminen pettymis- ja loukkaantumistunteista on tärkeää. Ihmisten varmuus ja vapautuneisuus lisääntyy siitä, mitä enemmän hän saa puhua ja pystyy puhumaan rehellisesti omista tuntemuksistaan. Puhumisen kautta ihmiset tunnistavat, että muillakin on heikkouksia ja ongelmia, jolloin ei tarvitse hävetä itseään. Kun avoimesta puhumisesta syntyy työyhteisöön luottamuksellinen ilmapiiri, avoin ja leikkivä oleminen lisääntyy. Työryhmien ja tiimien tuotos on avoimuuden ilmapiirissä suurempi ja ihmisten sairastavuus huomattavasti pienempi kuin kyräilevässä työyhteisössä.

OMAN HYVÄN ELÄMÄNTARINAN LÖYTÄMINEN

Ihmisessä on syvällä sisällään tarve elää hyvä elämä. Tämän tunteen yleensä antavat elämän ja omien tekojen ja työn merkityksellisyyteen sekä erityisesti rakkauteen ja/tai pyhyyteen liittyvät kokemukset. Elämäntarinan piilotajuiset rakenteet löytyvät kulttuurien yhteisestä satu- ja tarina- ja uskomusperinteestä. Niissä kuvataan, millaiset ratkaisut ja valinnat ovat hyviä. Yleensä ne liittyvät toisten tukemiseen ja auttamiseen. Ihmisen pitää kyetä kytkemään jokainen tekonsa ja elämänalueensa osaksi hyvää elämää. Jos työ "vaatii" salailua ja vilppiä ja epärehellisyyttä, ihmisen on vaikea kokea elävänsä hyvää elämää.
Usein työn yhteys omaan hyvään elämäntarinaan löytyy työn mielekkyyden ymmärtämisen kautta. Ihmisen pitää löytää jollakin hyvin syvällä tasolla vastaus siihen, miksi hän tekee työtä. Työn motiiviksi nuorella iällä riittää raha ja tärkeyden tunne. Vanhemmat ihmiset tarvitsevat syvempiä arvoja. Heille raha ja arvostus on harvoin riittävä peruste.
Kriiseissä ihmisen kyky toimia selkeästi häiriintyy. Tällainenkin tilanne voidaan kääntää voimavaraksi. Kriisissä on uuden olemisentavan mahdollisuus. Sairaudet, masennus ja työuupumus kertovat usein tilanteista, jossa työ tai koko elämä on menettänyt merkityksensä. Ihminen kokee, että työ ei auta häntä hyvän elämän "tekemisessä", hyvän elämäntarinan luomisessa. Silloin uuden työinnostuksen löytämiseksi on tärkeää pohtia omaa elämää jostain syvemmästä näkökulmasta.
Työssä jaksamista voidaan näin edistää tuomalla kurssien tai muiden keinojen avulla pohdittavaksi elämän perusarvoja. Yksi elämän perusasioista on rakkauden tunteen kokeminen ja siksi oma parisuhde tulee hyvin merkitykselliseksi. Jos parisuhteessa on ongelmia, hyvin harva kykenee tekemään keskittyneesti ja iloisesti työtään.

ITSETUNTEMUSTA VOIDAAN LISÄTÄ EPÄSUORIEN MENETELMIEN KAUTTA

Ihminen käyttää kyvyistään ja taidoistaan vain ehkä 5 prosenttia. Luovimmat korkeintaan 10 prosenttia. Suurin osa ihmisen toiminnoista on piilotajuista. Siksi elämänlaatuaan ei voi parantaa pelkästään tietoja hankkimalla. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan vaikuttaa epäsuorasti. Aitoja tunnetiloja ei voida muuttaa päätöksillä. Rakkaus tai ilo ei synny päättämällä rakastaa tai iloita. Sen sijaan voidaan eri keinoin luoda edellytyksiä näiden tunnetilojen herättämiseksi. Tämä onnistuu omien piilotajuisten tunteiden tunnistamisen kautta. Piilotajunta on sellaisia toimintatapoja ja elämys- ja tunnetiloja, joiden ymmärtämiseen ei ole sanoja ja käsitteitä. Kun niitä ei ymmärretä, niihin ei kyetä vaikuttamaan tietoisilla päätöksillä.
Aito itsensä tunteminen ja kykyjen ja taitojen kehittäminen edellyttää epäsuorien itsetuntemusmenetelmien käyttämistä. Näitä epäsuoria menetelmiä ovat mm. unet, mielikuvat ja erilaiset satujen ja tarinoiden käyttöön perustuvat itsetuntemusmenetelmät.
Jokaöiset unet antavat yleensä helpoimman tien oman piilotajuisen kerroksen tunnetilojen ymmärtämiseen ja seurantaan. Niistä voi jopa saada vihjeitä omaa elämää ja työtä häiritsevien tunnetilojen poistamiseksi. Unet ovat siitä hyviä, että niissä ilmenee etenkin sellaiset seikat, jotka estävät hyvän elämää juuri sillä hetkellä. Unet ovat elämäntarinan tuntemattomien osien ilmentäjiä. Niiden tunnistamisella ja kytkemisellä osaksi elämäntarinaa voidaan eheyttää elämää.
Piilotajuisia tiloja voidaan tutkia myös satujen ja tarinoiden avulla. Lukiessaan tai kuunnellessaan tarinoita erilaiset tunnetilat aktivoituvat. Kun tutkitaan, mikä tarina-aines herättää minkinlaisia tunnetiloja, voidaan niiden kautta löytää piilotajuisia merkityksiä samalla tavalla kuin unista. Unet ovat oikeastaan yksilön kehittämiä versioita yleisistä saduista ja tarinoista.
Saduista ja tarinoista voidaan löytää myös suoraan aineksia kunkin omaan elämäntarinaan. Ihminen ikään kuin elää omaa suosikkisatuaan. Hän kokee oman elämänsä mielekkääksi, kun hän "tietää" piilotajuisesti, että hänen elämänsä päättyy yhtä onnellisesti kuin satu päättyy. Saduissa ihminen kiinnittää huomionsa sellaisiin kohtiin, jotka ovat joko ongelma tai huippukokemus hänen omassa hyvän elämänsä tarinassa. Ihminen saattaa esimerkiksi sietää voimakastakin hyljeksintää ja muiden tuomiota, jos hän elää Ruman Ankanpoikasen tarinaa. Hän tietää, että tarina kuitenkin päättyy onnellisesti. Elämäntarinaa tehdessämme me olemme satujen sankareita. Tuhkimo hakee meissä rakkauden kokemusta kateellisiksi ja kiusaaviksi koettujen siskojen ja veljien (työkaverien) keskuudessa. Ruusunen pakenee elämää satuttavuutta romanttisten kuvitelmien unimaalimaan. Lumikki seikkailee kääpiöiden = lapsuuden tunnealkioiden kanssa löytääkseen tien omaehtoiseen tunnekokemuksiin. Punahilkka hakee meissä pelottavien "susikokemusten", elämän ja kuoleman pelkojen selvittämisen kautta oman tiensä elämään.
Kaikkien epäsuorien itsetuntemuksen tekniikkojen tarkoituksena on löytää sellaisia mielekkäitä tunnetason kokemuksia, jotka eheyttävät elämäntarinaa. Tämä näkyy aina mielenrauhan lisääntymisenä ja työkyvyn paranemisena.
 

Yhteystiedot: Olavi Moilanen
040-5626674